Mitä tapahtuu, kun samaa strategiaa katsotaan yhtä aikaa sen ytimen, muodon ja toteutumisen näkökulmista?
Kokeilimme StrategiPlus-menetelmää Vantaan kaupunkistrategiaan 2026–2029. Kyseessä on julkiseen aineistoon perustuva menetelmäesimerkki. Tarkoituksena ei ole arvioida Vantaan tekemiä strategisia tai poliittisia valintoja, vaan näyttää, millaisia asioita StrategiPlus voi tehdä näkyväksi valmiista strategiasta.
StrategiPlus lähestyy strategiaa kolmen kysymyksen kautta. Ensin selvitetään, mikä strategiassa todella on olennaista. Sen jälkeen tarkastellaan, millaisen muodon tämä strateginen merkitys tarvitsee tullakseen ymmärretyksi ja käytetyksi. Lopuksi kysytään, miten strategian pitäisi näkyä organisaation toiminnassa ja millä mekanismeilla sen pitäisi toteutua.
Näihin kysymyksiin vastaavat ONE, FORM ja ACT.
Siksi kysymys ei ole vain strategian sisällöstä. Tällainen strategia ei tarvitse ensimmäiseksi uutta strategialausetta, uutta kuvaa tai uutta toimeenpanolistaa. Ensin pitää ymmärtää, miten strategia toimii kokonaisuutena. Erottuvatko sen olennaiset asiat? Tukeeko sen nykyinen muoto ymmärtämistä ja käyttöä? Onko selvää, missä strategian pitäisi alkaa vaikuttaa? Ja mitä strategialle pitäisi tehdä seuraavaksi, jotta siitä tulee käytettävämpi, johdettavampi ja helpommin toteutuva?
Tähän StrategiPlus tuo kolme linssiä. StrategiOne etsii strategian ytimen ja strategisen perusmuodon. StrategiForm tutkii, missä muodossa strategia toimii ja missä sen käyttö vaikeutuu. StrategiAct selvittää, mitä strategian pitää saada tapahtumaan ja millaisilla mekanismeilla sen toteutuminen voidaan saada käyntiin.
Järjestys on olennainen. Ensin pitää tietää, mitä strategiassa pitää säilyttää. Sen jälkeen voidaan arvioida, auttaako nykyinen muoto näkemään ja käyttämään tätä olennaista. Vasta sen jälkeen kannattaa tarkastella, missä strategian pitää alkaa vaikuttaa päätöksiin, vastuisiin, resursseihin ja toimintaan. Näin strategiaa ei lähdetä korjaamaan sattumanvaraisesti, vaan seuraava toimenpide perustuu analyysiin.
Vantaa-esimerkissä kiinnostavinta ei ollut vain se, mitä kukin menetelmä löysi erikseen. Kiinnostavinta oli, miten löydökset alkoivat täydentää toisiaan. One näytti, mitä strategian pitää säilyttää. Form näytti, miksi tuo olennainen ei vielä välttämättä avaudu käyttäjälle. Act näytti, missä strategian pitäisi alkaa vaikuttaa, jotta se ei jää vain tavoitteiksi, mittareiksi ja ohjelmiksi.
StrategiPlus sopii tilanteisiin, joissa strategia on jo olemassa mutta seuraava kysymys on avoin. Vantaan strategiassa lähtötilanne on vahvasti jännitteinen. Kaupunki kuvaa itseään nopeasti muuttuvaksi, kasvavaksi ja kansainväliseksi kaupungiksi, mutta tunnistaa samalla vaikeutuneen toimintaympäristön: elinvoima ja rakentaminen ovat hiipuneet, työttömyys on kasvanut, verotulot ovat pudonneet ja sekä segregaatio että turvattomuuden tunne ovat voimistuneet.
Strategialla on selkeä runko. Kolme päämäärää ovat Hyvän elämän Vantaa, Vetovoimainen Vantaa ja Tasapainoisen kasvun Vantaa. Ne antavat kokonaisuudelle suunnan. Samalla strategian ympärillä on paljon muutakin olennaista: ratikkakaupunki, talouden tasapaino, kotoutuminen, työllisyys, koulutus, turvallisuus, luontopositiivisuus, muutosohjelmat, henkilöstö ja systeeminen toimintatapa.
Juuri tällaisessa strategiassa yksi näkökulma ei riitä. Jos katsotaan vain ydintä, voidaan ohittaa muodon ja käytön kysymykset. Jos katsotaan vain muotoa, voidaan jäädä dokumentin tai esityksen tasolle. Jos katsotaan vain toteutusta, voidaan alkaa rakentaa toimenpiteitä ennen kuin on selvää, mikä strategiassa pitää säilyttää ja millainen käyttömuoto sitä parhaiten tukee.
StrategiPlusin tehtävä on koota nämä näkökulmat samaan analyysiin. Se auttaa näkemään, onko seuraava tarve strategian kirkastaminen, sen muodon parantaminen, toteutumisen suunnittelu vai näiden yhdistelmä.
StrategiPlus etenee vaiheittain, koska strategian toimivuus rakentuu kerroksittain. Strategiaa ei kannata viedä suoraan uuteen materiaaliin, käyttömuotoon tai toimeenpanomalliin, jos ei vielä tiedetä, mikä siinä on kaikkein olennaisinta. Samalla pelkkä ytimen löytäminen ei riitä, jos ydin ei näy käyttäjälle. Ja vaikka ydin ja muoto olisivat selviä, strategia tarvitsee vielä reitin niihin päätöksiin ja rakenteisiin, joissa sen pitäisi alkaa vaikuttaa.
One vastaa kysymykseen: mitä pitää säilyttää? Se erottaa strategian ytimen muusta tärkeästä sisällöstä.
Form vastaa kysymykseen: missä muodossa tämä tulee käyttökelpoiseksi? Se näyttää, auttaako nykyinen muoto ymmärtämään ja käyttämään strategiaa.
Act vastaa kysymykseen: missä tämän pitää alkaa vaikuttaa? Se tunnistaa päätökset, mekanismit, vastuut ja rakenteet, joissa strategian toteutuminen ratkaistaan.
Näin analyysi ei tuota vain havaintoja, vaan perustellun jatkopolun. Lopputulos ei ole vastaus kysymykseen “millainen materiaali strategialle pitäisi tehdä”, vaan tarkempi ymmärrys siitä, mitä strategia seuraavaksi tarvitsee toimiakseen.
ONE ei aloita lyhentämällä strategiaa tai kirjoittamalla siitä uutta kiteytystä. Ensin on ymmärrettävä, mitä eri asiat strategiassa tekevät.
Strategia voi sisältää esimerkiksi suuntaa, valintoja, tavoitteita, mahdollistajia, mittareita ja toteuttamisen keinoja. Ne voivat kaikki olla tärkeitä, mutta ne eivät ole strategian kannalta samanlaisessa roolissa. Jos nämä roolit jäävät epäselviksi, strategiaa voi olla vaikea tulkita yhtenä kokonaisuutena.
Vantaan strategiassa tämä erottelu tuo esiin kiinnostavan rakenteen.
Hyvän elämän Vantaa, Vetovoimainen Vantaa ja Tasapainoisen kasvun Vantaa voidaan ensi silmäyksellä nähdä kolmena rinnakkaisena päämääränä. ONE-analyysissa kiinnostavaa on kuitenkin ennen kaikkea niiden välinen suhde.
Hyvä elämä voidaan nähdä kaupungin kasvun ja kehittämisen tarkoituksena. Vetovoima ja elinvoima liittyvät kaupungin kykyyn uudistua, houkutella ihmisiä, yrityksiä ja toimintaa sekä rakentaa edellytyksiä tulevalle kehitykselle. Tasapainoinen kasvu puolestaan määrittää ehtoja sille, millä tavalla tätä kehitystä voidaan tavoitella taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla.
Strateginen merkitys ei siis synny vain siitä, että strategiassa on kolme hyvää päämäärää. Se syntyy siitä, miten nämä päämäärät liittyvät toisiinsa.
Tämä ero on tärkeä. Strategian ydin ei välttämättä ole luettelo sen tärkeimmistä asioista. Ydin voi olla ennen kaikkea näiden asioiden muodostama rakenne.
Ratikkakaupunki on tästä hyvä esimerkki. Sen voisi helposti tulkita yhdeksi strategian toteutushankkeeksi muiden joukossa. ONE-analyysissa siihen liittyy kuitenkin laajempi strateginen merkitys.
Ratikkakaupunki yhdistyy kaupungin kasvusuuntaan, kaupunkirakenteeseen, investointeihin, alueiden kehitykseen ja tulevaan elinvoimaan. Näin se alkaa näyttäytyä myös strategisena valintana: konkreettisena tapana muuttaa kaupungin pitkän aikavälin kehityksen suuntaa.
Se ei silti yksin muodostu strategian ytimeksi. Sen merkitys syntyy suhteessa laajempaan kokonaisuuteen.
Tämä havainnollistaa yhtä ONE-menetelmän keskeistä tehtävää. Strategiassa oleva asia voi näyttää otsikkotasolla hankkeelta, tavoitteelta tai mahdollistajalta, vaikka sillä olisi samalla paljon merkittävämpi strateginen tehtävä. Siksi asioiden roolia ei voida päätellä vain siitä, missä kohdassa dokumenttia ne sijaitsevat tai millä nimellä niitä kutsutaan.
Samalla tavalla myös talouden roolia voidaan katsoa tavanomaista tarkemmin.
Vakaa ja kestävä talous on luonnollisesti yleinen edellytys kaupungin toiminnalle. Vantaan strategisessa kokonaisuudessa siihen liittyy kuitenkin myös selvä strateginen jännite. Kaupungin pitäisi pystyä investoimaan tulevaan kasvuun ja samalla säilyttää taloudellinen tasapaino.
Talous ei näin jää vain strategian ulkopuoliseksi reunaehdoksi. Se vaikuttaa siihen, miten strategisia valintoja voidaan toteuttaa ja millaisia valintoja voidaan tehdä yhtä aikaa.
Tällaiset suhteet ovat strategian ymmärtämisen kannalta usein tärkeämpiä kuin yksittäiset otsikot.
Vantaan strategiassa ei tämän analyysin perusteella ole ensisijaisesti tarvetta lisätä sisältöä. Olennaisempaa olisi tehdä jo olemassa oleva strateginen logiikka nykyistä näkyvämmäksi.
Strategian eri elementtien tehtäviä voidaan jäsentää niin, että näkyviin tulee selkeämpi ketju: mistä strateginen liike syntyy, mitä sillä tavoitellaan, millä ehdoilla se tapahtuu ja mitä sen toteutuminen edellyttää.
Tämän seurauksena syntyy jotakin muuta kuin lyhyempi versio strategiasta. Syntyy Strategic Core: strategian pienin perusteltu kokonaisuus, jossa sen keskeinen merkitys ja olennaiset suhteet säilyvät.
Tämä muodostaa pohjan seuraavalle kysymykselle.
Jos tiedämme, mitä strategiassa ei saa kadottaa, pystymme tarkastelemaan sitä, näkyykö tämä merkitys myös siinä muodossa, jossa strategiaa käytetään.
FORM ei kysy, näyttääkö strategia hyvältä. Se kysyy, auttaako strategian nykyinen muoto näkemään ja käyttämään sitä strategista kokonaisuutta, jonka pitäisi ohjata toimintaa.
Muoto tarkoittaa tässä enemmän kuin visuaalista ilmettä. Strategialla on käsitteellinen, rakenteellinen, kielellinen, visuaalinen ja toiminnallinen muoto. Ne vaikuttavat siihen, mitä strategiasta huomataan, mitä asioita pidetään tärkeinä, miten suhteet ymmärretään ja millaisissa tilanteissa strategiaa pystytään käyttämään.
Vantaan strategiassa sisältö on vahva, ja olennaiset rakenneosat ovat nähtävissä. Päämäärät, tavoitteet, mittarit, talous, henkilöstö, strategiset ohjelmat ja toteutuksen rakenteet löytyvät aineistosta.
FORM-analyysin keskeinen kysymys ei siksi ole, puuttuuko strategialta jotakin. Kiinnostavampaa on se, kuinka selvästi osien työnjako ja yhteinen logiikka avautuvat käyttäjälle.
Nykyisestä strategiasta voidaan hyvin nähdä, mitä Vantaa tavoittelee. Vaikeampi kysymys on, miten eri asiat pitäisi suhteuttaa toisiinsa silloin, kun strategiaa käytetään.
Mikä kokonaisuudessa on varsinaista strategista ydintä? Mikä toimii toteutumisen ehtona? Mikä on keino ja mikä seuraus? Entä mikä auttaa ratkaisemaan tilanteen, jossa kaksi hyvää tavoitetta kilpailee samoista resursseista?
Kun strategian osat ovat olemassa mutta niiden keskinäinen paino ja työnjako eivät avaudu yhdellä tavalla, käyttäjä joutuu rakentamaan osan strategiasta itse.
Juuri tässä muoto alkaa vaikuttaa strategian toimivuuteen.
Vantaan strategian nykyinen muoto tukee hyvin tavoitteiden esittämistä ja niiden seurantaa. Strategiasta löytyy asioita, joiden etenemistä voidaan tarkastella ja mitata.
Strategian käyttäminen päätöksenteossa on kuitenkin hieman erilainen tehtävä.
Jos kaksi tärkeää asiaa kilpailee samoista resursseista, strategian pitäisi auttaa arvioimaan niiden strategista merkitystä. Jos hanke edistää yhtä tavoitetta mutta vaikeuttaa toisen toteutumista, strategian pitäisi auttaa hahmottamaan tämä jännite. Ja jos kaikkea ei voida tehdä, strategian pitäisi tavalla tai toisella auttaa priorisoimaan.
Tällöin kyse ei enää ole tiedon määrästä tai mittareiden olemassaolosta.
Kyse on siitä, millaisessa muodossa strategia pystyy toimimaan valintojen tukena.
Vantaa-esimerkin kiinnostavimpia FORM-havaintoja on laajan strategiajulkaisun ja tiiviiden yleiskuvien väliin jäävä tila.
Laaja strategiajulkaisu pystyy perustelemaan, avaamaan ja kuvaamaan asioita yksityiskohtaisesti. Tiivis yleiskuva taas auttaa hahmottamaan pääasiat nopeasti.
Niiden väliin jää kuitenkin käyttötilanne, jossa strategian pitäisi olla riittävän tiivis hahmotettavaksi mutta samalla riittävän rikas säilyttämään olennaiset suhteet.
Tästä syntyy tarve strategiselle käyttökerrokselle.
Se ei ole uusi strategia eikä jälleen yksi ylimääräinen strategiadokumentti. Sen tehtävä on tehdä olemassa olevan strategian logiikka näkyväksi siinä syvyydessä, jota käyttö edellyttää.
Analyysin perusteella Vantaan strategian keskeinen muotokysymys ei ole tarve uudelle näyttävälle strategiakuvalle.
Olennaisempaa olisi rakentaa strategialle käyttöarkkitehtuuri, jossa sama strateginen merkitys voidaan tuoda esiin eri syvyyksillä eri tilanteissa.
Ylimmällä tasolla Hero voisi näyttää strategisen ytimen nopeasti hahmotettavana kokonaisuutena. Deepening voisi avata päämäärien, valintojen, mahdollistajien ja toteutuksen välisiä suhteita. Use-Specific-muodot voisivat puolestaan tuoda saman strategian niihin tilanteisiin, joissa sitä käytetään esimerkiksi päätöksenteossa, johtamisessa, viestinnässä tai muussa työssä.
Ajatus ei ole tehdä strategiasta monta eri versiota. Päinvastoin.
Tarkoituksena on mahdollistaa useita käyttömuotoja niin, että niiden taustalla säilyy sama strateginen logiikka.
Kun tämä rakenne on olemassa, voidaan siirtyä kolmanteen kysymykseen: miten strategian pitäisi näkyä organisaation toiminnassa?
ACT siirtää tarkastelun strategiasta organisaation toimintaan.
Se ei aloita tekemällä luetteloa kaikista asioista, joita strategian vuoksi pitäisi käynnistää. Sen sijaan ACT etsii mekanismeja, joiden kautta strategisen valinnan pitäisi muuttua todelliseksi vaikutukseksi.
Tämä ero on tärkeä. Organisaatiolla voi olla paljon strategiaan liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä ilman, että niiden keskinäinen vaikutuslogiikka on erityisen selvä.
Vantaan julkinen aineisto osoittaa, ettei strategiaa ole jätetty ilman toteutuksen rakenteita. Strategiaa viedään eteenpäin strategisten ohjelmien, vuosittaisten talousarviotavoitteiden, tuloskorttien ja muun seurannan avulla.
ACTin kysymys ei siksi ole, onko strategialle olemassa toteutussuunnitelmaa.
Se kysyy, muodostavatko nämä rakenteet yhdessä näkyvän strategian toteutumisarkkitehtuurin.
Strateginen ohjelma voi sisältää suuren määrän perusteltuja toimenpiteitä. ACT tarkastelee kuitenkin myös sitä, mitä strategista muutosta ohjelman pitäisi saada aikaan ja miten tämä vaikutus syntyy.
Mihin strategiseen päämäärään ohjelma liittyy? Missä päätöksissä sen vaikutuksen pitäisi näkyä? Mihin resursseihin se kytkeytyy? Kuka omistaa tavoitellun muutoksen? Missä sitä johdetaan ja miten tiedetään, että juuri strateginen muutos on tapahtunut?
Tällaiset kysymykset rakentavat näkyvän yhteyden strategisen aikomuksen ja toteuttamisen rakenteiden välille.
Ratikkakaupunki on tästä jälleen hyvä esimerkki.
Jos siinä on kyse laajemmasta strategisesta kasvusuuntavalinnasta, sen onnistumista ei voida tarkastella ainoastaan infrastruktuurihankkeen onnistumisena.
Strategisen valinnan pitäisi heijastua myös siihen, miten kaupunkirakennetta, palveluja, investointeja, alueiden kehitystä ja elinvoimaa koskevia päätöksiä tehdään.
ACT kysyy silloin, missä kohdissa organisaation päätöksentekoa tämä valinta muuttuu käytännön toiminnaksi.
Juuri tähän strategian toteutumisarkkitehtuuri pyrkii vastaamaan.
Vantaan julkisessa strategia-aineistossa on paljon toteutumisen aineksia. Seuraava kehitysaskel olisi tehdä niiden yhteinen vaikutuslogiikka näkyväksi yhtenä kokonaisuutena.
Tällöin pystyttäisiin seuraamaan ketjua siitä, mitä strategisesti pitäisi muuttua, siihen, missä muutoksen pitäisi näkyä, millä mekanismilla vaikutus syntyy, kuka siitä vastaa, missä sitä johdetaan, mihin resursseihin se kytkeytyy ja miten toteutumista voidaan todentaa.
Tämä tekee näkyväksi eron tavoitteiden seuraamisen ja strategian toteutumisen johtamisen välillä.
Mittari voi kertoa, mihin suuntaan jokin asia liikkuu.
Toteutumisarkkitehtuuri yrittää tehdä näkyväksi, mikä organisaatiossa saa tämän liikkeen tapahtumaan.
ONE, FORM ja ACT tarkastelevat samaa strategiaa eri suunnista. Niiden tarkoitus ei kuitenkaan ole tuottaa kolmea toisistaan irrallista ongelmalistaa.
Vantaa-esimerkin yhteinen havainto on, että strategian sisältö on vahva, mutta sen toimivuus riippuu siitä, kuinka selvästi strateginen ydin, käyttömuoto ja toteutumisen mekanismit kytkeytyvät toisiinsa.
ONE tekee näkyväksi, mitä strategiasta ei saa kadottaa. FORM ratkaisee, miten tämä merkitys voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja käytettäväksi. ACT puolestaan tarkastelee sitä, missä ja millä mekanismeilla saman strategisen merkityksen pitäisi vaikuttaa organisaation toimintaan.
Näiden välinen vastaavuus muodostaa strategian eheyttä.
Juuri tässä kohtaa analyysi voidaan muuttaa näkyväksi muutokseksi.
Vantaan julkisessa strategia-aineistossa strategian keskeiset elementit ovat löydettävissä, mutta niiden keskinäisten roolien ja suhteiden hahmottaminen vaatii paikoin käyttäjän omaa tulkintaa.
StrategiPlusin suunnittelemassa tavoitetilassa Strategic Core tekisi tämän yhteisen logiikan näkyväksi. Strategian ydintä ei silloin tarvitsisi muodostaa uudelleen jokaisessa esityksessä, keskustelussa tai päätöstilanteessa, vaan erilaiset käyttömuodot voitaisiin rakentaa saman strategisen perusrakenteen varaan.
Myös strategian esittämisessä muutos olisi ennen kaikkea rakenteellinen. Nykyisen laajan strategiajulkaisun ja hyvin tiiviiden yleiskuvien väliin tuotaisiin käyttökerros, joka auttaa ymmärtämään strategian keskeiset suhteet ilman koko aineiston läpikäymistä.
Hero–Deepening–Use-Specific-arkkitehtuurin avulla strategialla voisi olla erilaisia syvyyksiä eri käyttötilanteissa. Tämä ei tarkoittaisi useita eri strategioita, vaan saman strategian johdonmukaista tuomista erilaisiin tilanteisiin.
Toteutumisen osalta tavoitetila puolestaan kokoaisi strategiset ohjelmat, päätökset, resurssit, vastuut, johtamisen rakenteet ja seurannan näkyväksi vaikutusketjuksi. Tällöin strategiaa voitaisiin tarkastella paitsi tavoitteiden kokonaisuutena myös organisaation johtamista ohjaavana järjestelmänä.
Näin “ennen” ja “jälkeen” eivät tarkoita ensisijaisesti uuden dokumentin syntymistä.
Ne kuvaavat muutosta siinä, kuinka helposti strateginen logiikka voidaan nähdä, ymmärtää ja kytkeä käyttöön.
Vantaa ei ole StrategiPlusin asiakas, eikä tässä kuvattu tavoitetila ole Vantaan kaupungin toteuttama muutos.
Siksi on tärkeää erottaa toisistaan toteutunut asiakasvaikutus ja menetelmän tuottama design-ratkaisu.
Tässä casessa “jälkeen” tarkoittaa StrategiPlus-analyysista johdettua suunniteltua tavoitetilaa. Julkinen aineisto näyttää nykyisen tilanteen. ONE, FORM ja ACT tuottavat siitä analyysin. Tavoitetila osoittaa, millainen ratkaisu voisi vastata löydettyihin kysymyksiin.
Case näyttää näin koko ketjun:
nykyinen strategia → analyysi → perusteltu tavoitetila.
Se on enemmän kuin pelkkä diagnoosi, mutta se ei väitä vaikutuksia, joista ei ole evidenssiä.
Seuraava vaihe olisi toteuttaa ratkaisu.
Siinä mukaan tulee Create.
StrategiPlus ei ole tarkoitettu tuottamaan vain raporttia siitä, missä strategia toimii ja missä ei.
Kun analyysi on tehnyt tarpeen näkyväksi, seuraava kysymys kuuluu: mitä tämän perusteella kannattaa rakentaa?
Create on StrategiPlusin toteutuskerros. Sen tehtävänä on muuttaa analyysista johdetut tarpeet konkreettisiksi käyttömuodoiksi, työkaluiksi ja ympäristöiksi.
Vantaa-esimerkin tapauksessa analyysista voisi syntyä useita mahdollisia Create-kohteita. Ne eivät kuitenkaan olisi automaattinen tuotantolista. Ensin arvioitaisiin, mikä ratkaisu on strategisesti tarpeellinen, missä sitä käytettäisiin ja onko sen tekemiselle riittävä perusta.
Yksi mahdollinen ratkaisu olisi strateginen perusnäkymä, joka kokoaisi Strategic Coren, kolmen päämäärän keskinäisen logiikan, keskeiset strategiset valinnat ja toteutumisen ehdot yhdeksi käyttökelpoiseksi näkymäksi. Se voisi muodostaa juuri sen FORM-analyysissa tunnistetun keskimmäisen tason laajan strategiajulkaisun ja tiiviin yleiskuvan väliin.
Toinen mahdollisuus olisi strateginen päätössuodatin. ACT-havaintojen perusteella strategia voitaisiin tuoda esimerkiksi merkittävien investointien, kehityshankkeiden tai muiden päätösten yhteyteen tavalla, joka pakottaa kysymään, mitä strategista muutosta päätös edistää, mihin päämäärään se liittyy ja miten se tukee strategian kokonaislogiikkaa. Tällöin strategia ei olisi vain päätöksen perustelu jälkikäteen vaan osa itse päätöksentekoa.
Kolmas mahdollinen Create-ratkaisu voisi tehdä strategisten ohjelmien keskinäiset suhteet näkyviksi. Ohjelmia voitaisiin tarkastella yhtenä strategisena portfoliona sen perusteella, millaisiin muutoksiin ne vaikuttavat, missä ne ovat riippuvaisia toisistaan ja miten niiden yhteinen vaikutus liittyy strategian kolmeen päämäärään.
Create voi siis tarkoittaa materiaalia, työkalua, näkymää, playbookia, johtamisen ratkaisua tai muuta käyttöympäristöä.
Ratkaisevaa ei ole ilmentymän muoto.
Ratkaisevaa on sen strateginen tehtävä.
Tässä on ONE–FORM–ACT–CREATE-ketjun perusajatus.
ONE löytää strategisen merkityksen. FORM määrittää, millaisen muodon tämä merkitys tarvitsee. ACT selvittää, missä ja millä mekanismeilla sen pitäisi vaikuttaa. CREATE tekee tarvittavan ratkaisun käyttöön.
Näin StrategiPlus voi jatkaa diagnoosista suunnitteluun ja suunnittelusta toteutukseen ilman, että toteutus irtoaa analyysin alkuperäisestä logiikasta.
Vantaa-case on ennen kaikkea proof of method.
Se näyttää, että valmista strategiaa voidaan tutkia systemaattisesti useasta toisiaan täydentävästä suunnasta ja että analyysi voi tehdä näkyväksi asioita, joita pelkkä strategian tiivistäminen ei välttämättä tavoita.
ONE tekee näkyväksi strategisen ytimen ja eri elementtien rooleja. FORM osoittaa, miten strategian nykyinen muoto tukee joitakin käyttötilanteita paremmin kuin toisia. ACT puolestaan auttaa erottamaan toteutuksen olemassa olevat rakenteet niiden strategisesta vaikutuslogiikasta.
Näiden pohjalta voidaan muodostaa myös perusteltu tavoitetila ja tunnistaa konkreettisia design- ja toteutustarpeita.
Tässä merkityksessä case osoittaa, mitä menetelmällä voidaan tehdä.
Kyseessä ei ole Vantaan kaupungin toimeksianto. Vantaan kaupunki ei ole osallistunut analyysiin eikä hyväksynyt sen tulkintoja tai tavoiteratkaisuja.
Tämä rajaus on olennainen myös menetelmän kannalta.
Julkinen strategia-aineisto kertoo paljon siitä, mitä organisaatio virallisesti esittää strategiakseen. Sen perusteella voidaan myös tehdä perusteltuja päätelmiä strategian rakenteesta ja logiikasta.
Se ei kuitenkaan kerro riittävästi siitä, miten strategia todellisuudessa ymmärretään organisaation sisällä tai miten se vaikuttaa päivittäisiin päätöksiin, resurssien kohdentamiseen ja toimintaan. Julkisesta aineistosta ei myöskään nähdä kaikkia sisäisiä mekanismeja, epävirallisia käytäntöjä tai jo tehtyjä ratkaisuja.
Siksi Vantaa-case ei ole vaikuttavuustodiste.
Se on menetelmän toiminnan demonstraatio.
Todellisessa StrategiPlus Full -toimeksiannossa dokumenttiaineisto voidaan yhdistää asiakkaan sisäiseen tietoon, taloudelliseen aineistoon, haastatteluihin ja todellisiin johtamisen käytäntöihin.
Tällöin strategiaa voidaan tarkastella neljän näkymän kautta.
Ilmoitettu strategia kertoo, mitä organisaatio sanoo strategiakseen. Päätelty strategia kuvaa sitä strategista logiikkaa, joka kokonaisaineistosta voidaan perustellusti tunnistaa. Ymmärretty strategia tuo mukaan sen, miten johto ja muut ihmiset strategian tosiasiassa tulkitsevat. Toiminnassa näkyvä strategia puolestaan tarkastelee sitä, millaisena strategia toteutuu päätöksissä, resursseissa ja käytännön toiminnassa.
Strateginen eheys syntyy näiden näkymien välisestä suhteesta.
Mitä lähempänä ne ovat toisiaan, sitä suurempi mahdollisuus strategialla on toimia yhtenäisenä kokonaisuutena.
Vantaa-esimerkissä kiinnostavinta ei lopulta ole yksittäinen havainto.
Kiinnostavaa on havaintojen muodostama ketju.
Strategia voi sisältää oikeat asiat, mutta niiden suhteet voivat jäädä osittain piiloon. Suhteet voidaan tehdä näkyviksi, mutta strategia tarvitsee myös sellaisen muodon, jossa tätä logiikkaa pystytään käyttämään. Hyvä muotokaan ei vielä riitä, jos strategia ei kytkeydy päätöksiin, resursseihin ja muihin mekanismeihin, joiden kautta organisaatio todella muuttuu.
Strategian toimivuus ei siksi synny yhdestä hyvästä dokumentista.
Se syntyy siitä, että merkitys, muoto ja toteutuminen muodostavat saman strategian.
StrategiPlus tekee strategian toimivuuteen liittyvät riskit näkyviksi ennen kuin ne muuttuvat kalliiksi tekemiseksi – ja auttaa ratkaisemaan ne.
StrategiPlus-läpivalaisu näyttää, missä valmiin strategian toimivuus ratkaistaan: ytimessä, muodossa, toteutumisen logiikassa vai konkreettisissa käyttövälineissä.